top of page

Keski-Suomessa kääritty hihat kohti konkretiaa

Jyväskylän seudun talliyrittäjät ovat HELMET-hankkeen myötä aktivoituneet konkreettiseen tekemiseen. Killerin alueen talliyrittäjien yhteishenki on rakentunut alkuvuoden aikana HELMET Pirtti -tilaisuudessa, HELMET Riihi -työpajassa sekä yhteisellä tutustumismatkalla Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen yksikköön, jossa keskisuomalaiset talliyrittäjät pääsivät tutustumaan opetustilan rumpukompostoriin ja sen lämmöntalteenottojärjestelmään. Vierailun järjestiin, että tallinpitäjät saivat lisätietoa ja näkemystä, soveltuisiko kompostori heidän ratkaisukseen.


Vuonna 2012 käyttöönotetun rumpukompostorin on toimittanut Biofacta Oy. Kompostorin ja lämmöntalteenottojärjestelmän hankintakustannus on ollut noin 130 000 euroa. 75 kuution kokoinen kompostori on mitoitettu niin, että kaikkien koulutilan tallien (79 hevospaikkaa) lannat kompostoidaan siellä. Koska koulutila sijaitsee vesistöjen välissä, lannanhuoltoratkaisuun on kiinnitetty erityistä huomiota.


Lanta syötetään kompostoriin hydraulisen raapan avulla. Lannan läpimenoaika on kompostorissa noin 7-10 päivää. Lantamassa on pääosin turvepohjaista, mutta myös olkea ja kutteria käytetään kuivikkeena. Kompostoriin syötetään myös rehujäämiä, mutta pyöröpaalin tiiviit sisäosat tai pitkät heinänkorret aiheuttavat ongelmia kompostorin syöttöruuvin toiminnassa. Lannan seassa ei saa olla myöskään kiviä tai soraa em. syystä. Massan hygienisointi olisi mahdollista varmistaa järjestelmässä olevalla lämpömittarilla, mutta Hingunniemessä ei vielä tätä systemaattisesti seurata.




Rumpukompostorin ruuvi purkaa läpimenneen massan traktorin peräkärryyn ja se kuljetetaan muutaman kuukauden ajaksi jälkikompostoitavaksi katettuun siiloon. Tämän jälkeen jäännös on valmista käytettäväksi maanparannusaineena omilla ja sopimusviljelijöiden pelloilla.











Käyttökokemusten mukaan rumpukompostori on toiminut hyvin. Päivittäiseksi huoltotoimenpiteeksi riittää tarkastuskierros. Määräaikaishuolloissa vaihdetaan rasvat ja syöttöruuvin nailonit.


Positiivista on myös kärpästen ja jyrsijöiden häviäminen pihapiiristä. Hingunniemen rumpukompostorin lämmöntalteenotto tapahtuu poistoilmasta. Kompostorissa lämmennyt poistoilma kulkee lämmönvaihtimen läpi, jonka avulla lämpö siirretään nesteeseen. Lämmönvaihtimessa lämmennyttä nestettä kierrätetään välivaraajaan eli niin sanottuun maapiiriin varaajaan.


Välivaraajasta lämpö saadaan hyödynnettyä maalämpöpumpun avulla. Lämpö varastoidaan 3000 litran kokoiseen varaajaan. Järjestelmän lämpötilaero on noin 17 astetta. Lämpöä hyödynnetään ravitallin ja sosiaalitilojen lattialämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä. Järjestelmän tuottama lämpö riittää kattamaan koko lämmöntarpeen huhti-lokakuun ajan.


Talviaikaan lisälämpöä hankitaan aluelämpöverkosta. Joulukuusta 2012 lähtien järjestelmän kumulatiivinen bruttolämmöntuotto on ollut 120 000 kWh. Samana aikana järjestelmä on kuluttanut sähköä n. 60 000 kWh. Voidaan siis todeta, että lämmöntalteenotto on järkevä lisä rumpukompostoinnin perään.

Rumpukompostoria käyttävät henkilöt ovat olleet investointiin erittäin tyytyväisiä. Laitteisto on ollut varmatoiminen ja päivittäin laitteiston ylläpitoon ja hoitoon kuluva aika on vain kymmeniä minuutteja. Usean vuoden käyttökokemuksen perusteella käyttäjät ovat todenneet, että lämmöntalteenottoa voisi vielä kehittää. Lämmönvaihdin ja ”maapiiriin” välivaraaja voisivat olla tilavuuksiltaan isommat, jolloin lämpöä saataisiin vielä tehokkaammin hyötykäyttöön.

Hingunniemen kokemusten pohjalta rumpukompostointia voi suositella kohteisiin, joissa on tarve useamman kymmenen hevosen lannan käsittelylle. Vierailijaporukka oli myös tyytyväinen näkemäänsä ja laitteisto vastasi hyvin mielikuvaa, joka heille oli aiemmin muodostunut. Vierailijat totesivat, että lämmöntalteenottojärjestelmän avulla saatavan lämpöenergian määrä on jonkin verran alhaisempi, mitä olivat olettaneet. Tämä alleviivaakin sitä faktaa, että kompostori on ensisijaisesti lannankäsittelyratkaisu, ei energiainvestointi. Hukkalämmöstä saadaan kuitenkin mukavasti lämpöenergiaa hyötykäyttöön ja siten energialaskua leikattua.

(kuvat Envitecpolis Oy, kuvauspaikka Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemi)


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page